Yliopistot ja yrittäjyys – pelkkää yritystä?

Referaatti: Kasvatus tieteellisen tutkimuksen kohteena 

1 Tutkimuksen aihe ja tarkoitus

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yliopistojen käyttämiä puhetapoja ja yrittäjyyden merkityksiä sidosryhmälehdissä, sillä yliopistojen käyttämien puhetapojen ajatellaan vaikuttavan opiskelijoiden innokkuuteen yrittäjäksi ryhtymisessä. Tarkoituksena on myös lisätä ymmärrystä siitä, minkälaisista lähtökohdista puhetavat tulevat lisäämällä tietoisuutta siitä, miten yrittäjyydestä puhutaan. Aihetta on päädytty tutkimaan, koska yliopiston tulee edistää yrittäjyyttä.

Tutkimuskysymyksinä olivat

”1. Millaisena yrittäjyys, yrittäjä ja yrittäjyyskasvatus kuvataan yliopistojen sidosryhmälehdissä?

2. Millaisia retorisia keinoja käytetään diskurssien tukemiseen?”

2 Tutkimustapa

Tutkimuksessa on käytetty tutkimusmenetelmänä sosiaaliseen konstruktionismiin pohjautuvaa diskurssianalyysiä, mikä antaa enemmän vapauksia tulkinnoille ja pohdinnoille kuin kvantitaviivinen menetelmä. Diskurssianalyysissä ei pyritä löytämään vastauksia konkreettisiin kysymyksiin vaan tekemään perustutkimusta.

Tutkimuksessa selvitetään runsaasti kielen merkitystä tutkimuksessa ja tutkimusvälineenä. Tutkimuksessa käydään läpi myös tutkimustavan saama kritiikki sekä muita esimerkkejä yrittäjyyden tutkimuksesta diskurssimenetelmällä.

Analyysiin etsittiin lehtien artikkeleista ja teksteistä lainauksia analyysiä tukemaan. Tutkimuksessa on käytetty suoria lainauksia runsaasti tukemaan analyysissä tehtyjä johtopäätöksiä.

3 Tutkimuksen tuloksena

Tutkimuksen päätuloksena on analyysissä löydetty neljä erilaista yrittäjyyden diskurssia. Nämä ovat tekninen, tieteellinen, ihanne ja realiteettidiskurssi. Ihanne diskurssia löytyi määrällisesti eniten. Mielenkiintoista näin diskurssianalyysin ottein on, että tutkija on nimennyt yliopiston näkökulmasta kriittisesti yrittäjyyteen suhtautuvan diskurssin tieteelliseksi diskurssiksi ikään kuin tieteellisyys olisi lähtökohtaisesti yrittäjyyttä vastaan puheessa.

Tutkija keskittyy kuvaamaan tuloksina löytämiään diskursseja ja niiden sisältöä. Tulosten merkittävyyttä on arvioitu suhteuttamalla diskursseja yrittäjyyden konstekstuaalisuuteen laajemmin. Yliopistokohtaisten analyysien tekeminen on nähty tässä tutkimuksessa mahdottomaksi tutkimusmateriaalista johtuen.

4 Arvio tutkimuksesta

Tutkimuksen rakenne ja kirjoitustapa ovat erittäin onnistuneita. Tutkimus on hyvin jouhevasti kirjoitettu. Tekstissä on helppo seurata ajatuksen kehittymistä, mikä diskurssitutkimuksessa on osittain tavoitteenakin. Tutkimusmateriaalin koostaminen on selvitetty perusteellisesti, materiaalia on koottu paljon ja rajattu myöhemmin soveltuvat artikkelit. Materiaalin soveltuvuudesta tutkimukseen on kirjoitettu hyvin analyyttisesti.

Tutkimusaiheen on tehnyt erityisen kiinnostavaksi yliopistojen rahoituksen viime vuosien velvoitteet yrityslahjoitusten keräämisestä. Se osaltaan todennäköisesti kasvattaa yritysyhteistyötä, ja onkin mielenkiintoista nähdä, lisääntyykö samalla yrittäjyyden tutkimus. Siinä missä tämä tutkimus keskittyi kauppakorkeakoulun aineistoihin, voisi olla mielenkiintoisempaa tutkia perinteisesti vähemmän yritysyhteistyötä tehneitä yliopistoja.

Tässä tutkimuksessa on perusteellisesti selvitetty paljon itsestään selvyyksiä, mikä monessa perusteellisessa tutkimuksessa on vaatimuksenakin. Diskurssitutkimuksessa on tunnettava hyvin teoria ja sen pohjustus, jotta ajatukselle jää tilaa, ja tekstin tuottaminen on varmasti palvellut tutkijan tutustumista aiheeseen. Tutkimus myös toimii hyvin johdantona tutkimustapaan tutkimusraporttia lukevalle perusteellisen alustuksen vuoksi.

Tutkimuksessa on lopulta vain vähän mitään viittauksia muuhun tutkimukseen, mikä koskisi aihetta. Ne muutamatkin viittaukset eivät sisälly vertailevaan analyysiin. Mielenkiintoista olisi pohtia muita tapoja tutkia samoja tutkimusmateriaaleja, ja selvittää muilla tutkimustavoilla saatavia vastauksia ainakin ensimmäiseen tutkimuskysymyksistä. Samojen aineistojen tutkiminen kvantitatiivisilla menetelmillä toisi ainakin lisävalaistusta yrittäjyyden käsittelyyn. Pelkästään tämän tutkimuksen antia olisi lisännyt, joten tutkija olisi valaissut tarkemmin, montako artikkelia kuvaa mitäkin diskurssia. Tämä diskurssitutkimus kuitenkin on avannut näkökulmia yrittäjyyden käsittelyyn yliopistossa, ja näitä asioita onkin helpompi jäsentää ja todentaa tämän tutkimuksen jälkeen.

Tutkija on arvioinut itse omia näkemyksiään ja prosessia varsin läpinäkyvästi ja kertoo suoraan, että ensimmäinen tunteella tehty johtopäätös ei ollut toimiva. Tutkijan oma asenne ja yrittäjyys opinnot ovat vaikuttaneet tutkimusaiheen valintaan, tutkimuksen toteutukseen ja lopputuloksiin, mutta se on selvitetty hyvin tutkimuksessa.

Tutkimusaineisto oli kuitenkin niin yksipuolinen keskittyen Turun kauppakorkeakoulun Mercurius lehteen, että kovin luotettavana yleistyksenä tuloksia ei voida pitää. Tämänkin tieteenalan vaikutuksen tuloksiin tutkija mainitsee tulosten käsittelyssä selvästi, mutta se ei silti poista faktaa. Tutkija tekee jo alussa havainnon, että teknillistieteellisissä ja kauppatieteellisissä yliopistoissa yrittäjyys koettiin tärkeämmäksi ja se herättää jo lukijassa kysymyksen tulosten yleistettävyydestä kaikkia yliopistoja koskeviksi. Tutkijakin toteaa, että tieteenala vaikuttaa yrittäjyyteen kohdistuvaan asenteeseen, joten mitä jääkään jäljelle keskustelusta?

Luotettavuutta hieman vähensikin tutkimustavan valinta. Diskurssianalyysillä olisi mielenkiintoisempaa tutkia piilotetumpaa aihetta. Tästä tutkimuksesta jäi mieleen hieman pseudotieteellinen näkökulma, sillä tuloksista jäivät pois vivahteet. Tämän tutkimusmenetelmän käytössä täytyy luottaa paljon tutkijan asiantuntemukseen metodin käytössä, sillä toistaminen on haastavaa. Aivan täyttä luottamuta tutkija ei tällä kertaa saanut alun pitkällisistä selvityksistä ja tutkijan esimerkillisestä läpinäkyvyydestä huolimatta.

Tässä referaatissa ja arvioinnissa ovat kenties korostuneet tutkimuksen negatiiviset puolet, jotka osaltaan ovat johtuneet valitun tutkimustavan puutteista eikä niinkään tutkijan toiminnasta. Tutkija on kuitenkin ollut erittäin avoin tutkimustavastaan ja löydöksistään sekä käsitellyt tuloksia kiitettävän monipuolisesti, mikä kuvaa onnistunutta diskurssianalyysiä.

Yliopistot ja yrittäjyys – pelkkää yritystä?
Diskurssianalyysi yrittäjyyden rakentumisesta yliopistojen sidosryhmälehdissä
Viitala, Anna-Mari, 2007